Arvostelen Leena Lehtolaisen kirjaa Kuparisydän. Kirjan on kustantanut kustannusosakeyhtiö Tammi. Leena Lehtolaisen kirja on julkaistu vuonna 1995.
Leena Lehtolainen (syntynyt 11. maaliskuuta 1964 Vesanto) on yksi suosituimpia suomalaisia kirjailijoita. Hän kirjoittaa dekkareita. Päähenkilönä hän käyttää Maria Kallio nimistä naishenkilöä. Tullut tunnetuksi Maria Kalliosta kirjoittamansa kirja sarjan myötä.
Maria Kallio on kirjan päähenkilö. Hän on saanut potkut töistä ja tämän seurauksena palaa nuoruutensa lähteelle Arpikylään nimismiehen sijaiseksi. Arpikylä on paikka pohjois-karjalassa. Aluksi Maria ajattelee, että tulee viettämään rauhallista ja terveellistä elämää. Asiat kuitenkin mutkistuvat kun kuvioihin mukaan saadaan Marian vanha ihastus, Johnny ja ruumis, joka löytyy Arpikylän olemusta ylläpitävän kaivostornin alta. Kaiken kukkuraksi Mariaa huomaa, että hän joutuu vetämään vanhat kaverinsakin epäiltyjen joukkoon ja sitten löytyy toinen ruumis.
Kirjan aiheena on murhat Arpikylässä. Itse pidin aiheesta, koska olen rikos-sarjojen fani. Tekstin rakenne oli aika tylsä. Siinä jaariteltiin alussa todella pitkään henkilöitten parissa ja siinä vaiheessa tylsistyin. Onneksi kirja parani loppua kohti. Tarina sijoittuu Arpikylän sumuisille kaduille. Paikka oli mielestäni hyvin valittu, koska ei kaiken aina pidä tapahtua esimerkiksi pääkaupunkiseudulla. Päähenkilö Maria Kallio oli minusta hyvin ilmaistu ja pystyin samaistumaan häneen hyvin. Sivuhenkilöitten roolin parhaiten veti Johnny keski-ikäinen naisten naurattaja. Kirjassa esiintyy myös: esimerkiksi Marian sisko Eeva ja Meritta Flöjt, jonka kuolemaa tutkitaan ja Marian poikaystävä Antti. Kirja on kirjoitettu sujuvalla ja selkeällä kielellä. Kiroiluakin esiintyy hyvin vähän, tuskin ollenkaan.
Kirjan teemasta en ole aivan varma, mutta luulisin, että se on rakkaus ja kuolema. Teos viittaa minusta teemaan sanoilla ”aina ei voi saada kaikkea mitä haluaa.”
Itse en ole paljon dekkareita lukenut, mutta minusta tämä on keskitasoa. Minua häiritsi se, että kirjan henkilöistä pälätettiin liian kauan alussa. Muuten kirja oli hyvä.
